2 kk, 61 päivää, 1464 tuntia ja 87840 minuuttia

Kaksi kuukautta takana. En voi kuitenkaan sanoa, että olisin yhtään 'viisaampi' kuin kuukausi sitten: en vieläkään tiedä, mitä teen kokeiden jälkeen. 

Jos nyt katson tätä kuukautta taaksepäin niin olen onnellinen ja pettynyt samaan aikaan. Olen kokenut paljon ihania hetkiä: mm. vietettiin suomalaisten kanssa iltaa yhdessä ja sain pitkästä aikaa nauraa vedet silmissä. Ja mikä parasta: pystyin olemaan oma itseni. Jotenkin tuntuu, että oma persoona kärsii, kun puhun toisella kielellä. Varsinkaan jos se ei taitu vielä natiivien lailla. Se mihin olen pettynyt onkin juuri tuo seikka: viihdyn täällä parhaiten juuri niiden suomalaisten, hengenheimolaisten kanssa. Se vaan jotenkin klikkaa parhaiten niin, vaikka kovasti tahdoinkin saada paljon ulkomaalaisia kavereita. Siksi pelkäänkin, että tuo kielitaito ei ole päässyt kehittymään niin hyvin - höpöttelen täällä yksinkertaisesti liikaa suomea... 

Loppukevennykseksi listailin teille muutaman erikoisuuden täällä Skotlannissa:
- vasemmanpuoleinen liikenne (ylläriylläri....)
- busseista ja junista ei saa opiskelija-alennusta, mutta vaatekaupoista saa
- bussiin aina oltava tasaraha

- skottitytöt unohtaa laittaa vaatteet päälle bilettämään lähtiessä
- voit hyvinkin herätä keskellä yötä eläintarhan ääniin
- kevyen liikenteen liikennevalot on vain näönvuoksi

Minä lähden nyt bussilla kohti Glasgowta ystävää moikkailemaan! Ihan mahtava viikonloppu varmasti tulossa! Kuvia ja raporttia tulee heti ensiviikon alkupuolella! Pusuja ja haleja! xx